Videotykin valintaopas

Miten valita sopiva videotykki?

Miten valita sopiva videotykki eri käyttötarkoituksiin?

Videotykkiä valittaessa pitää tietää ensin sen käyttötarkoitus ja sen jlk. pureutua pariin seikkaan, koska hyvän kuvalaadun takaamiseksi pitää varmistaa että lopullisen kuvan kirkkaus on sopiva eli 2-3 kertaa korkeampi kuin tilassa pöydällä olevalla A4:lla mitattu kirkkaus ja kuvan kontrasti hyvällä tasolla. Maailmanlaajuisen järjestön ANSI/InfoComm 3M-2011 standardin mukaan järjestelmän lopullinen kontrasti jakautuu käyttötilanteen mukaan, mutta se on hyvä jos se on vähintään 20:1. Se ei kuulosta paljolta mutta se onkin projisoitavan järjestelmän, kuvasta mitattava ANSI  -kontrasti jossa huomioidaan ympäröivän -ja heijastuvan valon yhteisvaikutukset heijastuspinnan kanssa. Yksi erittäin tärkeä seikka tietää on se, että miksi ilmoitetut arvot ja toteutuvat arvot poikkeavat suuresti toisistaan ja miten ottaa tämä huomioon projektoria valitessa? Lopussa on vielä muutama esimerkkitapaus.

Miten projektoreita vertaillaan ja miten niitä tulisi vertailla?

Videotykissä on monia arvoja millä perusteella asiakkaat vertailevat niitä keskenään. Niitä ovat: kuvan tarkkuus eli 4K, Full HD jne, valoteho eli ilmoitettu ANSI -lumeneiden määrä, kontrasti, tuuletusmelu, input lag ja muutama muu. Em. suoraan vertailukelpoisia lukuja on kuvan tarkkuus. Yleensä asiakas tietää onko hän tekemässä kokoustilaa, tarkkailuhuonetta, taidetta vai kotiteatteria ja sitä kautta kuvatarkkuus on selvillä. Jos se ei ole selvillä niin me autamme valitsemaan sen käyttötarkoituksen mukaan. Tuuletusmelu on toinen melko uskottava lukema mikä ei tarvitse selitystä. Muut lukemat ovatkin lähes totaalisen höpöjä mitä ilmoitetaan. Niiden tarkoitus on johtaa ostaja harhaan ja ne eivät auta asiakasta projektorin valinnassa ollenkaan. Tässä syyt.

Kuvan kirkkauden laskeminen videotykin valinnassa

Lopullisen kuvan kirkkauden määrittely on varsin yksinkertaista. Kuvan pitää olla 2-3 kertaa kirkkaampi kuin pöydältä mitattu valon määrä. Jotta tämän lukeman kautta voitaisiin määritellä projektorin tarvittava brutto -valoteho eli ilmoitettu valoteholukema, niin pitää ymmärtää muutama suure sekä tietyt projektorin arvot ja suodattaa ne oikein.

Projektorin valoteho

Projektorissa ilmoitetaan sen valoteho ANSI -lumeneina ja Lumen on SI -järjestelmän mukainen suure joka kertoo millä voimakkuudella tai intensiteetillä valo lähtee kohteesta eli lampusta. Valohan lähtee joka suuntaan kolmiulotteiseen maailmaamme jolloin se ei vielä kerro mitään siitä paljonko sitä valoa on tietyllä alueella tietyn matkan päässä. Se kertoo tasan sen että millä voimakkuudella valkoinen valo lähtee lampusta ja siksi se on erittäin harhaanjohtava luku monille jotka vertailee projektoreita ilmoitetun valkoisen valotehon perusteella. Siinä huijaa tehokkaasti itseään. Syy on toki valmistajien koska ne ilmoittavat useimmiten käyttökelvottomia lukuja ja niistäkin vain puolet. Useimmiten ilmoitettu valoteho on piikkitehoa joka on mitattu käyttökelvottomassa kuvatilassa. Kun kuvatila laitetaan käyttökelpoiseksi niin valotehon lukema putoaa jo siinä. DLP -projektoreissa se voi olla niinkin suuri heitto kuin 75%. Eräs mitattu projektori tuotti 1000alm vaikka ilmoitettu oli 4000alm. Toki sen täytyy olla jo jokin ennätys. Toiset tekniikat heittää vähemmän, mutta ei ole universaalia tapaa sanoa mikä projektori tuottaa mitäkin. Aidon lukeman tietäminen vaatii mittauksia, kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta ja googletusta. Joten kun olet innostunut jonkun tykin valotehosta niin googleta se vaikka real image brightness  -haulla. Mutta, tässä on vain puolet ongelmasta.

Projektorissa on nimittäin ihan yhtä tärkeässä roolissa sen värivaloteho eli värien toisto samalla tai eri intensiteetillä valkoiseen valoon verrattuna pitäisi olla ilmoitettuna myöskin. Yllätys yllätys, vain pari valmistaja ilmoittaa ne arvot, useimmiten 3LCD tekniikan valmistajat. Tämä siksi että DLP tekniikan luvut ovat merkittävästi pienempiä kuin 3LCD -tekniikan tai D-ila -tekniikan valmistajien tykeissä. Siksipä ilmoitetut luvut pitää osata tulkita oikein sekä ottaa huomioon valotehon hävikki joka tulee kun muuttaa kuva-asetuksia. Joten jos olet joskus ihmetellyt että, kuinka voi olla että Optoman 3000alm tykki on heikompi kuin Epsonin 2000alm, niin se johtuu nimenomaan tästä? Harhaanjohtava ilmoitusmenetelmä lukujen kaunistamiseksi jottei myynti romahtaisi. Me emme kannata sen enempää mitään tekniikkaa, vaan laskemme aina kustannustehokkaan ratkaisun asiakkaalle oli se tekniikka mikä hyvänsä koska jokainen valmistaja kaunistaa omia heikkouksiaan.

Kun tiedossa on tarkka valkovalotehon lukema ja värivalotehon lukema, niin vasta siitä voidaan edetä seuraavaan vaiheeseen eli siihen lopullisen kuvan kirkkauden määrittämiseen.

Valon mittaus

Kun suoritamme valomittausta, niin mittaamme sen Lukseina (tunnus lx) joka kertoo meille sen, että paljonko siitä lähteneestä valosta (ANSI -lumeneista) meillä on halutun matkan päässä kaksiulotteisella pinnalla m2 alueella ja tämän luvun pitäisi olla 2-3 kertaa suurempi kuin tilan pöydällä mitattu lukema siinä valossa missä kuvaa halutaan katsoa. Tällöin silmämme kokevat kuvan kirkkaaksi, muttei rasittavaksi katsella. Laskukaava on seuraava: Projektorin nettovaloteho ANSI -lumeneina / heijastuspinnan pinta-ala neliömetreinä x Gain = Luximäärä. Saadun vastauksen Luximäärän on ylitettävä 2 - 3 kertaa pöydällä olevan valon mittaustuloksen, muutoin kuvan kirkkaus on liian matala ja koemme sen heikkona kuvanlaatuna. Em. kaava on vielä alla kuvana ja esimerkin muodossa. Luximittari on paras työkalu tuohon, ladattava sovelluskin voi antaa sopivan luokkatuntuman valon määrästä, tosin kokemuksemme mukaan sovellus voi heittääkin esim 200% joten luksimittari on oikea työkalu.

lmoitetut ANSI -lumen määrät täytyy myös osata suhteuttaa tekniikkaan ja asetettuun kuvatilaan sillä ilmoitettu arvo on piikkiteho jota ei koskaan voida käyttää todellisessa tilanteessa, Myös eri tekniikoiden tuottama valomäärä poikkeaa todellisuudessa ilmoitetusta, siksi vaaditaan kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta. Varmin tapa olisi pyytää Valkokangasnetiltä suositusta sopivan projektorin ja valkokankaan valintaan. Usein törmäämme siihen että asiakkaalla on jo projektori ja hän ilmoittaa halutun valkokankaan koon esimerkiksi 5m valkokangas koulun liikuntasaliin ja käytössä on 5 000 alm tykki. Tällainen ajatus on tuomittu epäonnistumaan täydellisesti koska valoteho ei riitä ellei pimennä tilaa täysin ja usein se ei käy. Siksi pyydä suositusta ennen laitehankintaa varmistaaksesi ajatuksen toimivuus, se on ilmaista ja se säästää merkittävästi rahojasi.

Kuvakontrastin määrittely videotykin valinnassa


Kuvan kontrasti on yksittäisesti merkittävin seikka jonka kautta koemme kuvan laadukkaana tai huonona. Alla oleva esimerkkikuva osoittaa mikä on hyvä ja huono kontrastitaso.

Sen jälkeen kun olemme laskeneet riittävän valotehon määrän meidän täytyy laskea, miten saada paras mahdollinen kontrasti kuvasta? Yritysmaailmassa suositeltava kuvan kontrasti on 20:1 ja hyvässä kotiteatterissa 100:1. Suositukset perustuvat InfoComm kattojärjestön antamiin ohjeisiin. Lukemat kuulostavat naurettavan pieniltä, mutta todellisuudessa toteutuvan kuvan, heijastuspinnasta mitattava ANSI -kontrasti on murto-osa tykin linssistä mitattavasta kontrastista. Ja tämä kertookin sen että heijastuspinnalla on merkitystä. Yllä oleva kuva antaa selkeän ymmärryksen paljonko on 20:1 kontrasti kuvapinnalta mitattuna. (kuva on optimoitu iPadille)

Videotykin kontrasti

Kun asiakkaat vertailevat tykin kontrastilukemia keskenään niin siinä on toinen tehokas keino saada rahansa menemään humpuukiin. Fakta on, että on olemassa 1 standardi mittauskeino ja se on ANSI -kontrasti joka kertoo sen mikä on synkimmän ja kirkkaimman ero samassa kuvassa. Se on myös kontrasti jonka puutteen huomaa ja toisaalta jos sitä on paljon niin senkin huomaa erinomaisena yksityiskohtien syvyytenä.

Mainittakoon että teknisesti DLP -projektoreissa on ylivoimaisesti paras ANSI -kontrasti (samasta otoksesta mitattu sakkilautakuviolla oleva kontrasti) joka on parhaimmillaan projektorissa 800:1 mutta usein luokkaa 400:1. Tässä kohtaa usein DLP -valmistajat ilmoittavat arvonsa kyllä ja taas 3LCD ja D-ila -tekniikan valmistajat eivät ilmoita yhtään mitään. Joka tapauksessa täytyy pitää mielessä että kontrasti on äärimmäisen herkkä luku. Projector Central teki mittauksen jossa katsottiin tilan vaikutusta kontrastiin ja jos tila on mustaksi käsiteltyä ja lähes täysin heijastamatonta, mutta vain katto on valkoinen niin kontrastista jäi jäljelle enää 17% projisoidussa kuvassa tavalliselle valkokankaalle. Tämä hyvä pitää mielessä kun vertaa kontrastia, että millä on oikeaa vaikutusta kontrastiin: tykin lukemalla, tilalla vai tilalla ja valkokankaalla? Oikea vastaus on viimeisin.

on/off kontrasti on toinen mitattava luku, joskin ei standardisoitu mittaustapa ja siinäkin voi huijata muuttamalla kuva-asetuksia ääripäiden mittausten välissä. On/off -kontrasti on äärikirkkaus ja ääripimeys mihin tykki kykenee kahdessa otoksessa. D-ILA tekniikassa se on paras ja sen jlk SXRD:ssä joskin 50% pienempi. Lukemat ovat kuitenkin niissäkin parhaimmillaan 20 000:1. Joten sellaisia lukuja ei ole edes olemassakaan kuin 160 000:1 tai 1 000 000:1. Nämä ovat dynaamisia lukemia jotka ovat teoreettisia. Dynaamisesta kontrastista sen verran että se on on/off -kontrasti säätyvällä suljinaukolla ja sen lukeman määrittäminen on niin tulkinnallinen juttu että sitä ei kannata edes huomioida.

Projektorin ilmoitetut kontrastilukemat ovat siis lähes kokonaan 'hatusta temmattuja' joten sen lukeman tuijottaminen kannattaa jättää kokonaan pois, sillä kuvan toteutuva kontrasti ei riipu projektorista vaan heijastuspinnan käyttäytymisestä tilan valaistuksessa. Kontrasti on hyvin herkkä valolle kuten todettiin, joten vaikka projektori tuottaisi loputtomasti kontrastia niin pienikin valon määrä pilaa sen ihan täysin tavallisella valkokankaalla. Vaikka tila olisi sysimusta niin jopa projektorin oma valo heijastuu pinnoista ja palaa kankaalle pilaamaan kuvan kontrastia. Tämä kertoo sen miten herkkä lukema se on.

Miten saavuttaa paras kontrasti?

Parhaan mahdollisen kontrastin saavuttaminen edellyttää tilan muokkaamista todella tummaksi ja oikeanlaisen kankaan valintaa joka voi säilyttää projektorin tuottaman kontrastin eikä hätkähdä kuvapinnalle palaavasta valosta.

Tavallinen valkokangas ei suodata mitään valoa pois ja siksi se toimii hyvin rajallisesti ja useimmiten pilaa kontrastin täydellisesti ellei tila ole kauttaaltaan heijastamaton, koska hajavalo sekä tykin tuottama valo riittävät siihen että sen toiminta alkaa ontumaan.

Uuden sukupolven ALR -valkokankaat ja optiset valkokankaat kuten DNP -mustaraitakangas ovat sen sijaan oikea ratkaisu tuohon tilanteeseen. DNP Screens on tällä hetkellä markkinajohtaja optisten valkokankaiden valmistuksessa. Ne säilyttävät projektorin tuottaman kontrastin parhaiten ja poistavat suurimman osan ei toivottua valoa lähes joka suunnasta. Katso käytännön esimerkki tästä videosta.

Ja se on oikeastaan ainoa toimiva ratkaisu mikäli tarkastellaan asiaa rehellisesti. DNP -valkokankaat parantavat kontrastia jopa 7 kertaiseksi tavalliseen kankaaseen verrattuna ja ne parantavat kontrastia myös mustassa tilassa sillä ne päästävät valon vain kerran heijastuspinnalle joten suurin osa haittavalosta ei edes pääse screenille ensinkään eikä heijastuksen kautta myöskään toista kertaa koska se saapuu kankaalle väärästä kulmasta. Sama pätee vieläkin suuremmassa määrin vaaleissa tiloissa tai yritysmaailman esitysratkaisuissa joissa on paljon keinovaloa ja usein myös luonnonvaloa. Hyvän kontrastin saavuttamisessa, taika onkin valkokankaassa, eikä projektorissa kuten yleensä ajatellaan!

Paljonko kontrastia tarvitaan?

InfoComm kattojärjestö antoi suositukset ANSI -kontrastiluvuille kuvapinnasta mitattuna. Näin voidaan varmistaa että asiakas saa todellakin sen mitä on tilaamassa ja että hänelle voidaan mittauksilla todistaa kuvanlaadun haluttu taso. Kontrastilukujen teknistä laskemista emme voi avata tähän sillä se vaatii jo teknisesti edistynyttä koulutusta ja noin 10 eri tekijän huomioimista, mutta olemme asiakkaiden käytettävissä tässä asiassa ja autamme miellämme.

Suositusohjeet ovat kuitenkin seuraavat: esitysteknisissä ratkaisuissa kuten kokoustilat, luokkatilat, auditoriot ym. suositeltu kuvan kontrasti johon kannattaa tähdätä on 20:1 ja se ei saisi olla alla 15:1.

Lääketieteellinen tutkimus, rikosanalyysi, tekninen valvonta ym:lle teknisesti vaativa esitys vaadittu kontrasti on 50:1.

Hyvässä kotiteatterissa kuvan kontrastiksi suositellaan min. 80:1 ja hyvä olisi saavuttaa 120:1. Tällaisia lukuja ei voida saavuttaa pelkästään tykillä ja kankaalla vaan tilan muokkaaminen on välttämätöntä. Jos kyseessä on viihdehuone eli olohuoneeseen sijoitettava kotiteatteri niin kannattaa pyrkiä parhaimmillaan 30:1 lukuun mikä on saavutettavissa illalla ja päivällä luku voisi olla 20:1

Parhaimmillaan kuvan kontrasti on luokkaa 200:1 johon pääseminen edellyttää täydellisesti pimennettyä tilaa sekä laitteiden näyttöjen yliteippauksia ja kukaan ei saisi olla vaaleissa vaatteissa tilassa. Projisointi tapahtuu silloin taustaprojisiona erikoisvalkokankaalle. Tämä taulukko osoittaa käytännössä kontrastilukujen merkityksen (kuva on optimoitu iPad näytölle). Kuvan kontrasti on eri asia kuin projektorin kontrasti koska kuvan kontrasti mitataan valkokankaasta siksi luvut ovat huomattavasti pienempiä.

Jotta asiakas saavuttaisi halutun kontrastiluvun niin teemme aina vertailevan analyysin tavallisen valkokankaan ja optisen kankaan välillä ja huomioimme tilan valoisuuden. Vaikka valkoisella valkokankaallakin voidaan saavuttaa haluttu kontrasti, niin usein se vaatii aivan tolkutonta valotehomäärää tykiltä ja sitä kautta hinta karkaa täysin käsistä sekä kuvan kirkkaus on kohtuuttoman kirkas. Vertaileva analyysi antaa hyvän käsityksen asiakkaalle todellisesta tarpeesta sekä ratkaisun luonteesta ja avaa hintaeron perinteisen ratkaisun ja meidän tarjoaman ratkaisun välillä. Siksi, ota yhteyttä niin laskemme tarjouksen vaadituista tuotteista.

Esimerkkitilanteita

Ratkaisu olohuoneeseen

Kirkkaassa olohuonetilanteessa aurinkoisena päivänä, jossa pöydältä mitattu valo on 300lx keskimäärin ja kankaalla 200lx ja haluttaisiin laadukas kuva kuten tuossa yllä olevassa videossa ja kuvakoko on 120'' eli 266x149cm. Jos tähtäämme kontrastiin 20:1 ja 2-3 kertaa korkeampaan kirkkauteen niin mitä maksaa ratkaisut ja miten sen voi saavuttaa?

Perinteisellä valkokankaalla tarvittaisiin laskennallisesti 13 000Alm nettovaloteho + lampun tehon heikkenemiseen hukkunut valoteho ja kuvasäätöön menetetty teho vaikka se olisi 5%, tekee yhteensä bruttotarpeen 18 500 Alm. Ei sellaista tykkiä voi laittaa olohuoneeseen kustannus, lämpö -ja tuuletusmelusyistä. Mutta jos sen laittaa ja normikankaan niin mikä on lopputulos?

  • Kuvan kontrasti on 20:1 johon tähtäämme ja jonka saavutamme
  • Kuvan kirkkaus on 1 100nits eli liki 3 500lux ts. se on kunnon soihtu jota ei pysty katsoa kovin pitkään, mutta teoriassa se on toimiva
  • Hinta ratkaisulle lamppukoneella on alk. 25 000€ - 30 000€ riippuen merkistä

Sama tilanne mustaraitakankaalla ja nettolumeneita tarvitaan vain 3 300Alm + lampun tehon heikkeneminen ja 5% säätömenetys eli yhteensä 4 800 Alm ja se onkin jo huomattavan helppoa saavuttaa. Mikä on lopputulos? Jos otamme 5000alm brutto tykin niin pääsemme seuraaviin lukemiin.

  • Kuvan kontrasti on 20:1 johon tähtäämme ja jonka saavutamme.
  • Kuvan kirkkaus on 222nits eli 700lux ts. se on hieman yli 2 kertaa pöydältä mitattuun
  • Hinta ratkaisulle lamppukoneella on alk. 5 000€

Kumpi säästää rahaa ja tuottaa järkevämmän lopputuloksen?

Kokoustilaratkaisu

Toinen esimerkki toimistolle kokoustilaan tai neukkariin jossa ympäröivä valo pöydällä 600lx keskimäärin ja kankaalla 300lx, mikä on hyvin yleinen tilanne. Otetaan hieman isompi kangas eli 300x178cm ja vaihdetaan laser projektorit tilalle. Asetetaan minimikontrasti maltilliseen 15:1 tasoon mikä on asiallinen toimistokäyttöön. Miten ratkaisut eroavat?

  • Perinteinen valkokangas + laser tykki WUXGA
  • Nettovalotehotarve 19 000alm ja brutto 20 000alm
  • Kuvan kirkkaudeksi tulee 1 200nits eli liki 3 800lux ts. se on todella yliampuva ja käyttökelvoton käyttötarkoitukseena
  • Kuvan kontrasti on 15:1 johon tähtäämme ja jonka saavutamme
  • Hinta ratkaisulle alk. 27 000€

Sama tilanne mustaraitakankaalla.

  • DNP mustaraitakangas + laser tykki WUXGA
  • Nettovalotehotarve 4 750alm ja brutto 5 000alm
  • Kuvan kirkkaudeksi tulee 242nits eli liki 760lux ts. 2 kertaa korkeampi kuin ympäröivä valo, eli juuri optimaalinen
  • Kuvan kontrasti on 15:1 johon tähtäämme ja jonka saavutamme
  • Hinta ratkaisulle alk. 11 000€

 Kumpi kannattaa toteuttaa?

Julkinen tila

Kolmas esimerkki joka voi olla sisäpelikenttä, auditorio, areena, kauppakeskus, koulun aula tms. Valoa on 1500lx lattiatasolla ja kankaalla 700lx. Otetaan vielä isompi kangas 500x312cm eli 5 metrin kangas mikä on melko yleistä mitä halutaan. Asetetaan minimikontrasti maltilliseen 15:1 tasoon mikä on asiallinen toimistokäyttöön. Miten ratkaisut eroavat?

  • Perinteinen valkokangas + laser tykki WUXGA
  • Nettovalotehotarve 129 000alm ja brutto 151 000alm
  • Kuvan kirkkaudeksi tulee teoriassa 2 800nits eli liki 9 000lux
  • Kuvan kontrasti on 15:1 johon tähtäämme ja jonka saavutamme
  • Hinta ratkaisulle alk. 250 000€ ja se joudutaan tekemään LED -näytöllä koska tykillä se ei onnistu enää noilla lukemilla

Sama tilanne mustaraitakankaalla.

  • DNP mustaraitakangas + laser tykki WUXGA
  • Nettovalotehotarve 4 750alm ja brutto 5 000alm
  • Kuvan kirkkaudeksi tulee 565nits eli liki 1 800lux ts. melkein 3 kertaa korkeampi kuin ympäröivä valo, eli juuri optimaalinen digital signage toimintaan
  • Kuvan kontrasti on 15:1 johon tähtäämme ja jonka saavutamme
  • Hinta ratkaisulle alk. 60 000€

Usein vastaavissa tilanteissa voidaan hyvin pienellä näytön kulmasäädöllä saavutta 350lx valolukema kankaalla jolloin ratkaisun hinta on noin 30 000€. Kumpi kannattaa toteuttaa?

Projektorin muista tärkeistä ominaisuuksista

Projektorissa on lukuisia muita komponentteja ja suoritusarvoja joista puhutaan vähän tai ei ollenkaan vaikka ne vaikuttavat kuvanlaatuun aivan tolkuttoman paljon.

Objektiivi tai linssi on yksi erittäin tärkeä seikka joka vaikuttaa suoraan ja silmin havaittavasti kuvan laatuun. Jos kysyt valokuvaajalta mikä on tärkein yksittäinen osa kamerassa niin vastaus on melko varmasti objektiivi ja siitä usein maksetaan paljon enemmän kuin kamerasta itsestään, sillä se vaikuttaa todella suuresti kuvanlaatuun. Ihmeellistä kyllä tykkipuolella harvoin mainitaan asiasta riviä enempää. Selityksenä on tietty se että halpis tykeissä käytetään muovilinssejä jotka pilaavat kuvanlaatua, tarkemmin sanottuna kuvan puhtautta ja terävyyttä. Usein asiakkaat ihmettelevät esim hyvän 4K tai Full HD tykin hintaa vs halpismallit. Yksi selkeästi kalliimpia osia on optiika ja se vaikuttaa suuresti hintaan.

Laadukkaissa tykeissä on täyslasi optiikka ja sen huomaa heti kuvasta, koska se on terävä kauttaaltaan ja joka nurkasta, ei utuinen, ei suttuinen - sitä on nautinnollista katsoa. Kalleimmissa projektoreissa joissa on vaihto-objektiivi pelkän vaihtolinssin hinta voi olla 1000 - 4000€ ja useimmiten vaihtolinssit ovat valmistettu Japanissa. Me annamme paljon arvoa linssille ja siksi suosimme projektoreita joissa on laadukas  -ja täyslasioptiikka. Se vaikuttaa myös siihen miten valo käyttäytyy ja esiintyykö jotain väriovitoistovirheitä.  Joten jos haet hyvää projektoria niin kysy minkälainen linssi tykissä on? Laadukas linssi vaikuttaa suoraa myös seuraavaan seikkaan.

Uniformity eli valon tasaisuus kuvalla, on arvo mikä ilmoitetaan usein,  mutta harva sille antaa silti mitään arvoa tai edes tiedä mitä väliä sillä on. 100% on maksimi ja yksi huipputulos projektorilla oli vastikään 93% Epsonin 9-sarjassa. Luku kertoo yksinkertaisesti sen miten tasaisesti valo käyttäytyy screenillä. Pahimmat tulokset mitä olemme nähneet ovat luokkaa 55% jopa kalliissa laitteissa ja sen pitäisi herättää jo ajatuksia toiseen malliin vaihtamisesta. Yleisimmin uniformity on luokkaa 70% ja se on sellainen hyväksyttävä lukema keskihintaisessa projektorissa.

Lampun kestoikä on erittäin oleellinen asia johon viime aikoina olemme törmänneet negatiivisesti. Lampun kestoiäksi valmistajat ilmoittavat jopa 15 000h mikä on todella pöyristyttävä luku jos takuu on kuitenkin 12kk/1000h. Lampun yleisin toteutuva kestoikä on 3000h. Olemme vahvasti sitä mieltä että lampun ilmoitetulle kestoiälle ei kannata antaa mitään arvoa koska se on markkinointia. Ainoa ratkaiseva asia on takuu. Paras takuu on lasereissa 5 vuotta /10 000h ja lamppukoneissa 3 vuottta/3000h joka on Epsonilla. Yleisin lienee 12kk/1000h mikä on mielestämme naurettavan vähän.

Lampun tullessa tiensä päähän on seuraava ilmiö: halpisprojektoreissa lamppu usein räjähtää tuhannen päreiksi aiheuttaen vähintäänkin ison imurointiurakan ja pahimmassa tapauksessa sen että laite pitää toimittaa huoltoon puhdistettavaksi ja vaihtamaan osia kuten tuuletinta ja väripyörää usein. Jos laitteessa on takuu niin se kattaa nuo jos lampun takuu on ummessa niin sa kattaa muut osat paitsi lampun ja siivouksen. Lähetyskulut nekin on aina miten on epäselvissä tapauksissa.

Laadukkaammissa projektoreissa on sitten ihan eri juttu. Nimittäin lamppu himmenee himmenemistään muttei meidän kokemuksemme mukaan koska räjähdä joten vaikka tunnit olisi ummessa niin lamppua voi vaihtaa sopivan hetken tullen eikä välttämättä heti. Tietty vaihto-operaatiokin on melko lyhyt ja ytimekäs silloin jos ei tarvii tykkiä imuroida.

Projektorin suodatin liittyy läheisesti tähän huoltorumbaan. Täytyy sanoa että jos projektorissa on suodatin niin se on kyllä erittäin mainio juttu ja vähentää pölyongelmia huomattavasti. Jälleen kerran halpureissa ei suodatinta ole ja se on aiheuttanut lukuisia ongelmia ja iän myötä ylikuumenemisongelmia ja vaikka mitä koska pölyä kertyy väärään paikkaan ja niitä ei saa helposti siivottua itse, mikä on tyhmintä mitä voi kuvitella. Suodatin on taas todella yksinkertainen ja hyvä tapa ratkaista tuo ongelma joten suosittelemme ostamaan projektorin missä on suodatin. Sen lisäksi arvostettava asia olisi automaattinen linssiluukku mikä vähentää pölyn kerääntymistä. Niitä on kourallisessa projektoreita.

Haluttuja mutta epäselviä ominaisuuksia

Kuvapuolella itsessään (lähinnä kotiteatteriharrastajien piirissä) on paljon haluttuja ominaisuuksia mutta niiden arvoa ei olla kerrottu mitenkään. Tyypillisiä niistä ovat THX -sertifiointi josta ei ole mitään hajua miten se näkyy kuvassa tai komponenttitasolla ja THX ei asiaa suostu kertomaan koska muutenhan se voitaisiin kopioida.

HDR - kuten Petri Teittinen vastikään UHD4K.fi:ssä mainitsee asiasta hyvin että HDR lätkän takaa ei paljastu mitään hyödyllistä koska standardia tykin HDR merkinnälle ei ole joten se voi tarkoittaa mitä vaan käytännössä. Selvää on kuitenkin että yksikään projektori ei pysty toistamaan suoraan oikein HDR -kuvaa. Ja vaikka se toistaisi sen omalla tavallaan tietyllä muunnoksella niin ei siihen ole mitään standardia miten se tulisi tehdä. Joten HDR - lätkä voi tarkoittaa melkein mitä vain. Ilmeisesti ainoa mitä se varmuudella tarkoittaa että se ymmärtää että kyseessä on HDR -matsku mitä siihen syötetään. Joten vaikka se on toivottu ominaisuus niin eipä sille kannata antaa suurta arvoa ellei tiedä varmuudella että se tekee juuri sen mitä sen toivot tekevän.

4K -on enemmän kuin haluttu ominaisuus. Sonyn projektorit ovat aitoja 4K laitteita kotipuolella ja JVC:n laseri. Siinäpä ne oli. Muut on wanna be 4K proikkia ja kalliimmat onnistuvat kuvan ns 4k -kuvan toistossa huomattavasti paremmin kuin toiset. Viitaten jälleen P. Teittisen historiaan tykkitestaajana tiedämme että jos wanna be 4K -projut laitetaan testipenkkiin ja piirretään ns. yhden pikselin paksuista pysty, vaaka ja diagonaalikuvaa niin useimmat epäonnistuvat siinä, tarkoittaen että eivät ne kykene oikeasti toistamaan 4K:ta oikein. Silmille tietenkin yleiskuva saattaa tuntua paremmalle kuin Full HD mutta ei se 4K:takaan ole. 

Joten suhteuta nuo em epäselvät ominaisuudet hintalappuun järkevästi.

Totuus projektoreiden eroista

Maailmassa on kolmea pääteknologiaa tykeissä: DLP yhdellä DMD piirillä (ylivoimaisesti eniten myyty) tai 3:lla piirillä, 3:n piirin LCD ja 3:n piirin LCoS. Projektoreiden valmistajia ei ole kovin montaa vaikka merkkejä on kymmeniä, kirjoitushetkellä 41 tarkalleen ottaen. Maailman suurin valmistaja lienee Delta joka tuottaa videotykkejä lähes kaikille DLP -tyyppisille projektoreille joista Suomessa tunnetuimmat ovat Optoma, BenQ, Dell, Vivitek, Acer ja monia muita.

Toiseksi yleisin tekniikka lienee 3LCD joista tunnetuimmat Suomessa ovat Epson ja Hitachi sekä Panasonic. Epson on aivan kärkipäässä LCD tekniikassa. LCD tekniikalla valmistetut projektorit usein ovat enemmän laatupainotteisia ja lähtöisin Japanista jolloin teknologia on hyvin testattua ja varmaa.

Kolmanneksi tulee 3x LCoS tekniikka jota käytetään hyvin rajoitetusti ja sitä esiintyy vain ns. laatuprojektoreissa. Sen takana on General Electric, 70-luvulla kehitetty piiri täysin eri käyttöön joka sitten tekniikan kehittyessä sai uuden käyttöformaatin projektoreissa. Siitä on omat versionsa joista tunnetuimmat ovat JVC D-ILA tekniikalla, Sony SXRD tekniikalla ja Canon XEED tekniikalla.

Lisäksi lähes jokaisella merkillä tekniikasta riippumatta on DLP -tykkimalleja koska tietyn valotehon jlk mikään muu ei toimi kuin DLP koska muiden piirit sulaisivat. Emme tiedä tarkalleen kaikkien merkkien keskinäistä suhdetta eikä sillä ole suurta väliä, mutta tilanne on hieman samanlainen kuin autoteollisuudessa jossa lähes kaikki ovat sotkeutuneet toistensa tekniikoihin. Ja koska valmistajat ovat sotkeutuneet voimakkaasti toisiinsa niin helposti syntyy vääriä käsityksiä suoritusarvoista.

Valotehossa on valtavia eroja

Projektoreissa on käytännön tasolla valtavia eroja joita kaunistellaan valmistajien puolelta merkittävästi. Ensimmäinen ja merkittävin eroavuus on valoteho tai kirkkaus. Valoteho joka on standardisoitu lukema, ilmoitetaan ANSI lumeneissa ja se on ehkä yksi harhaanjohtavimmista lukemista tänä päivänä.

Jos olet joskus ihmetellyt, että miten vanhassa projektorissa kuva tuntuu kirkkaammalta kuin uudessa vaikka lukema kertoo jotain muuta, niin syy on yksinkertaisesti juurikin se että ilmoitetut arvot ovat täyttä potaskaa todella monella valmistajilla. Vaikka valotehon ilmoitettu lukema on sinänsä totta, niin se on useimmiten ( ei aina mutta useimmiten) mitattu tykin asetusten ollessa kirkkaimmillaan, kirkkausasetukset täysillä ja kuvatilan ollessaan kirkkaimmassa tilassa jolloin mitattu lukema saadaan monesti näyttämään huippulukemaa ja lukema on ihan todellinen. Mikäli käyttäisit tykkiä tuossa mitatussa tilassa niin kuva olisi kammottavaa sekasotkua jolla ei ole mitään arvoa. Sitten kun tuot tykin omaan tilaasi ja valitset sopivan kuvatilan, laitat asetukset edes sinne päin, niin että ihmisiho näyttää ihmisen iholta eikä liskon nahalta, niin valoteho tippuu pahimmassa tapauksessa 75% ilmoitetusta. Ja tämä on tiedossa valmistajilla varsin hyvin.

Syy moiseen huijaukseen lienee siinä, että toisella tekniikalla saavutetaan helpommin toivottu ANSI lumene lukema kuin toisella ja jos ei lukemia kaunisteltaisiin niin se olisi monelle merkille turmiollista tai ainakin ne luulee niin. Kuitenkin juuri oikea, käyttökelpoinen ANSI lumene lukema on se mitä me tarvitsemme projektorin speksaamisessa.

Hyvin karkeasti yleistäen asia menee näin: DLP -projektoreista ilmoitettu valoteho heittää ainakin 50% ilmoitetusta ja pahimmillaan 75%. Ja koska tiedämme että Delta on suurin DLP- projektoreiden tuottaja niin tämä asettaa asiat oikeaan mittasuhteeseen. Valoteho on kuitenkin aina mallikohtainen eli joissain DLP -projektoreissa lukema ei heitäkään noin paljon. Pyrimme ilmoittamaan todelliset lukemat aina myöskin ja jos ei löydy niin googleta hetken, kyllä sen joku on mitannut.

3LCD tekniikan projektoreissa eli Epson ja Hitachi valoteholukemat ovat hyvin tarkkoja  ja tämä on kiitettävä juttu. Joskin muista että heilläkin on DLP tykkejä joista on syytä varmistaa asiat.

LCoS eli JVC, Sony, Canon ovat myöskin melko tarkkoja lukemissaan ja heittoa on alle 10% usein.

Sekä LCoS että LCD tykit ovat mitattu jollakin asiallisessa kuvatilalla jolloin ne ovat suoraan käyttökelpoisia lukemia. Mutta oli projektoritekniikka mikä tahansa, niin alkuasetukset eli se että valitset sopivan kuvatilan ja säädät ehkä pikkuisen kirkkautta tms vievät n. 10% valotehosta ja jos ostat lamppuprojektorin niin 25% valotehosta häviää 3kk jlk johtuen vain yksinkertaisesti lampun teknisistä ominaisuuksista. Siinä ei tekniikalla ole merkitystä. Jos haluat kaiken valotehon käyttöösi niin valitse laser tai LED -tykki.

Joten muista em seikat tykkiä valittaessa niin ei mene pahasti pieleen valotehon osalta. Ja riittävä valotehohan oli 2-3 kertaa korkeampi kuin ympäristön valo/m2 kankaalla yleiskatseluun. HDR kuvan toimimiseen ei toistaiseksi taida olla riittävästi valotehoa missään tykissä, joskin koko HDR on niin ontuva vielä että ei sitä kannata liikaa murehtia.

Kontrastiluvut - suurinta sekoilua ikinä

Kontrasti on toinen lukema jonka pitää olla maksimaalinen tai vähintäänkin riittävä jotta kokisimme kuvan laadukkaaksi. Ja se onkin toinen asia jossa on menty niin paljon metsään kuin ikinä voidaan. Kontrastille on asetettu tietyt parametrit viime vuosina, mutta niiden toteutuminen käytännössä onkin ihan toinen asia joka ei riipu tykistä.

Projektorin tuottama kontrasti tuskin koskaan tulee yltämään lähellekään hyvän TV:n tuottamaan kontrastiin. Never say never - mutta ei nyt ihan heti. Toisaalta projektoreissa ilmoitetaan kontrastiluvuiksi aivan pöyristyttäviä lukemia mitä ei voida edes mitata. Parhaasta päästä on ääretön:1 tai 1 000 000:1 Jos ollaan rehellisiä niin sellaisia lukuja ei ole missään ei proikissa eikä telkuissa, ainoastaan jonkun markkinointityypin päässä.

Kontrasti on todella tarpeellinen asia mutta siinä ei voida olla yksioikoisia, sillä kuvan - huom. kuvan kontrasti ei riipukaan tykistä, vaan se on aina kombo jossa valkokangas näyttelee useimmissa tapauksissa suurempaa roolia kuin videotykki sillä tilan valoisuus on kaikkea muuta kuin optimaalinen. 

Kontrastilukemia tykissä on 3 josta ilmoitetaan hädin tuskin yhtä. Tykin kontrastiarvoja voi olla ANSI -Kontrasti jonka mittaus on yksiselitteinen ja helppo. Sakkilautakuvio ja mittaus täysin pimeässä tilassa. Ja se lukema kertoo mitä kontrasti voi olla samassa kuvassa eli kun kuva pysäytetään ja katsotaan sitä.

Sitten on olemassa On/Off -kontrasti joka kertoo mitä kuva voi olla kummassakin ääripäässä valkoista ja mustaa eri aikaan eli ei samassa otoksessa. Sekä siitä oma alaversionsa Dynaaminen kontrasti eli jos tykissä on suljinaukon säätöä tai Laser/LED tekniikassa valotehon säätöä. Näissä lukemissa mennäänkin jo woodoo alueelle vaikka periaatteessa senkin mittaaminen on helppoa jos otetaan yhtälöstä pois dynaaminen iiris joka ei kuitenkaan pysy leffan vauhdissa. Mutta samasta syystä kuin valotehon kanssa tämän lukeman osalta homma ei toimi ja kuluttajille ilmoitellaan höpölukuja.

Asia menee karkeasti näin: DLP -tykit ovat aivan ylivoimaisia ANSI -kontrastissa ja lukema voi olla jopa 800:1, muut eivät pääse edes puoleen siitä. Ja ns. laatutykeissä JVC, Sony ne on heikoimmat lukemat, luokkaa 200:1 jolloin LCD jää sinne välimaastoon 200 - 300:1 lukemiin. Kuluttajat ovat totutettuja huippulukemiin joten tässäkin asiassa ei totuudelle ole sijaa.

On/Off -kontrastin suhteen JVC on lyömätön ja se on ollut sitä vuosia lukemilla jotka on 20 000 - 30 000:1 ja seuraavaksi tulee Sony jossa on puolet vähemmän. LCD tulee sen jlk kohtuullisilla lukemilla ja DLP hännillä. On/Off kontrasti on hyödyllinen siinä että se kertoo heti esim kuinka syvälle mustan tasossa päästään joka on sekin tärkeä asia. Tämä fakta aiheuttaa ongelmatilanteen koska tykki on aina valinta ANSI Kontrastin ja On/Off kontrastin väliltä.

Tykin kontrasti vain puolet ongelmasta

Tämä em seikka on kuitenkin vain puolet ongelmasta koska kontrasti on hyvin herkkä asia ja vaikka se saataisiin jollakin keinolla tykissä huipuksi niin tilan valoisuus tai pintojen heijastuvuus on ongelma. Tila joka on sysimusta, mutta jossa katto on valkoinen aiheuttaa sen että kontrastista on jäljellä 17% Projector Centralin tekemän kokeen mukaan. Tämä auttaa käsittämään sen miten herkästä luvusta on kyse. Toinen kontrastia pilaava tekijä on itse valkokangas koska kuva heijastuu siitä takaisin tilaan ja eri pinnoista takaisin kankaalle pilaamaan omaa kontrastia.

Näiden seikkojen pohjalta jokainen ymmärtää että tykin kontrasti on parhaimmillaan 1:3 osa kontrastista sillä tilan valoisuus ja kankaan ominaisuudet ovat ne 2 muuta tekijää jotka vaikuttavat kontrastiin. Joten mikäli halutaan hyvä kontrasti niin sen on oltava hyvä tykissä, tilan on oltava säkkipimeän ja valkokankaan pitää olla ympäröivää valoa poistava. Useimmiten nykyään melkein kukaan ei ole valmis maalaamaan sysimustaksi tilaansa joten jäljelle jää tykki ja valkokangas jolla vaikutetaan kontrastiin. Ja mustaraitakangas DNP Screeniltä onkin se keino vaikuttaa kontrastiin parantavana tekijänä.

Esimerkkinä kankaan vaikutuksesta kontrastiin video jossa halutaan saavuttaa kuvan pinnalta mitattu kontrasti noin 25:1 joka näyttää suunnilleen tältä (jossa muuten käyteään nimenomaan mustaraitakangasta): https://youtu.be/vLiVrU42kqE