Videotykin valintaopas

Miten valita sopiva videotykki?

Videotykin valintaa tehdessä asiaa pitää varmistaa kaksi seikaa jotta kuvanlaatu koettaisiin hyvänä: sopiva kirkkaus ja maksimaalinen kuvan kontrasti, riippumatta siitä, tuleeko projektori kotiteatterikäyttöön vai yritykselle osaksi esiteysteknistä ratkaisua? Laadukkaan kuvan takaamiseksi pitää suorittaa tekninen laskenta ja huomioida omat valinnaiset tarpeet tai vaatimukset muiden ominaisuuksien suhteen kuten tuuletusmelu, kuvan interpolointi, linssinsiirto jne.

Teknisellä laskennalla varmistetaan kuvan sopiva kirkkaus sekä lasketaan tekniset vaatimukset heijastuspinnalle parhaan mahdollisen kontrastin tuottamiseksi koska kuvanlaatu muodostuu pääosin em seikoista. Ilman numeraalista laskentaa ei voida taata lopputuloksen onnistumista tai välittää ostajalle minkäänlaista tietoa mitä hän on saamassa, eikä myöskään projektorin ostaja tiedä mitä todellisuudessa odotta lopputulokselta tai tuottaako sijoitetut rahat hyvää lopputulosta.  

Muut halutut ominaisuudet pitää ottaa huomioon myös kuten kuvatarkkuus 4K vs Full HD tai WUXGA, liiketoiston sulavuus, käyttötekniikka ja valolähde sekä monia muita toiveita joilla voidaan säästää rahaa pitkässä juoksussa tai asennusvaiheessa sekä varmistaa toimintavarmuus kriittisessä työssä. Tietenkin lähtökohtaisesti videotykkiä valitessa tiedetään sen käyttötarkoitus ja esim. kotiteatterissa halutaan aina parasta kontrastia kuvalta, se on asia numero 1. Yritysmaailmassa halutaan usein kohtuullista kontrastia ja hyvää kirkkautta.


Kuvan kirkkauden laskeminen videotykin valinnassa

Projektorille vaadittavan kirkkaustason laskemiseen on yksi erinomainen menetelmä. Jotta kuvan kirkkaus olisi riittävällä tasolla ja kontrastin vähintään minimivaatimustasolla, niin kuvan piikkivalotehomäärän / m2 kankaalla on oltava 2 - 3 korkeampi kuin tilan valoisuus pöydällä olevalla paperilla. Tällöin silmämme kokevat kuvan kirkkaaksi, muttei rasittavaksi katsella. Laskukaava on seuraava: Projektorin ilmoitettu valoteho ANSI lumeneina / heijastuspinnan alalla m2 x Gain = Luximäärä. Saadun vastauksen Luximäärän on ylitettävä 2 - 3 kertaa pöydällä olevan valon mittaustuloksen, muutoin kuvan kirkkaus on liian matala ja koemme sen heikkona kuvanlaatuna. Em. kaava on vielä alla kuvana ja esimerkin muodossa. Luximittari on paras työkalu tuohon mutta ladattava sovelluskin voi antaa sopivan luokkatuntuman valon määrästä.

Ilmoitetut ANSI-lumen määrät täytyy myös osata suhteuttaa tekniikkaan ja asetettuun kuvatilaan sillä ilmoitettu arvo on piikkiteho jota ei koskaan voida käyttää todellisessa tilanteessa, Myös eri tekniikoiden tuottama valomäärä poikkeaa todellisuudessa ilmoitetusta, siksi vaaditaan kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta. Varmin tapa olisi pyytää Valkokangasnetiltä suositusta sopivan projektorin ja valkokankaan valintaan. Usein törmäämme siihen että asiakkaalla on jo projektori ja hän ilmoittaa halutun valkokankaan koon esimerkiksi 5m valkokangas koulun liikuntasaliin ja käytössä on 5 000 alm tykki. Tällianen ajatus on tuomittu epäonnistumaan täydellisesti koska valoteho ei riitä ellei pimennä tilaa täysin ja usein se ei käy. Siksi pyydä suositusta ennen laitehankintaa varmistaaksesi ajatuksen toimivuus meiltä.

Kuvakontrastin määrittely videotykin valinnassa


Kuvan kontrasti on yksittäisesti merkittävin seikka jonka kautta koemme kuvan laadukkaana tai huonona. Alla oleva esimerkkikuva osoittaa mikä on hyvä ja huono kontrastitaso.

Sen jälkeen kun olemme laskeneet riittävän valotehon määrän meidän täytyy laskea, miten saada paras mahdollinen kontrasti kuvasta? Yritysmaailmassa suositeltava kuvan kontrasti on 20:1 ja hyvässä kotiteatterissa 100:1. Suositukset perustuvat InfoComm kattojärjestön antamiin ohjeisiin. Lukemat kuulostavat naurettavan pieniltä, mutta todellisuudessa kuvan heijastuspinnasta mitattava ANSI -kontrasti on murto-osa tykin linssistä mitattavasta kontrastista. Ja tämä kertookin sen että heijastuspinnalla on merkitystä. Yllä oleva kuva antaa selkeän ymmärryksen paljonko on 20:1 kontrasti kuvapinnalta mitattuna. (kuva on optimoitu iPadille)

Teknisesti mainittakoon että DLP -projektoreissa on ylivoimaisesti paras ANSI -kontrasti (yhdestä kuvasta mitattu sakkilautakuviolla oleva kontrasti) joka on parhaimmillaan 800:1 mutta usein luokkaa 400:1 ja paras on/off kontrasti (äärikirkkaus ja pimeys mustalla ja valkoisella kuvalla mitattuna) on D-ILA tekniikassa ja sen jlk SXRD:ssä. Lukemat ovat kuitenkin niissäkin parhaimmillaan 20 000:1. Joten sellaisia lukuja ei ole edes olemassakaan kuin 160 000:1 tai 1 000 000:1. Projektorin ilmoitetulla kontrastilukemat ovat lähes kokonaan 'hatusta temmattuja' joten sen lukeman tuijottaminen kannattaa jättää kokonaan pois koska kuvan kontrasti ei riipu projektorista vaan heijastuspinnan käyttäytymisestä tilan valaistuksessa. Kontrasti on hyvin herkkä valolle joten vaikka projektori tuottaisi loputtomasti kontrastia niin pienikin valon määrä pilaa sen ihan täysin tavallisella valkokankaalla. Vaikka tila olisi sysimusta niin jopa projektorin oma valo heijastuu pinnoista ja palaa kankaalle pilaamaan kuvan kontrastia. Tämä kertoo sen miten herkkä lukema se on.

Siksi parhaan mahdollisen kontrastin saavuttaminen ei riipu videotykin tuottamasta kontrastin määrästä vaan heijastuspinnasta joka voi säilyttää projektorin tuottaman kontrastin tai pilata sen. Tavallinen valkokangas ei suodata mitään valoa pois ja siksi se toimii hyvin rajallisesti ja useimmiten pilaa kontrastin täydellisesti koska hajavalo sekä tykin tuottama valo riittävät siihen että se lakkaa toimimasta. Uuden sukupolven ALR -valkokankaat kuten DNP -mustaraitakangas ovat sen sijaan oikea ratkaisu tuohon tilanteeseen. DNP-Screens on tällä hetkellä markkinajohtaja sellaisten valkokankaiden valmistuksessa jotka säilyttävät projektorin tuottaman kontrastin parhaiten ja poistavat kaiken ei toivotun valon lähes 100% joka suunnasta. Katso käytännön esimerkki tästä videosta.

Ja se on oikeastaan ainoa toimiva ratkaisu mikäli tarkastellaan asiaa kriittisesti. DNP -valkokankaat parantavat kontrastia jopa 7 kertaiseksi tavalliseeen kankaaseen verrattuna ja ne parantavat kontrastia myös mustassa tilassa sillä ne päästävät valon vain kerran heijastuspinnalle joten suurin osa haittavalosta ei edes pääse screenille ensinkään eikä heijastuksen kautta myöskään toista kertaa koska se saapuu kankaalle väärästä kulmasta. Sama pätee vieläkin suuremmassa määrin vaaleissa tiloissa tai yritysmaailman esitysratkaisuissa joissa on paljon keinovaloa ja usein myös luonnonvaloa. Taika onkin valkokankaassa, eikä projektorissa kuten yleensä ajatellaan!

Paljonko kontrastia tarvitaan?

Vuonna 2013 pitkällisten tutkimusten jälkeen annettiin myös selvät ohjesuositukset ANSI -kontrastiluvuille kuvapinnasta mitattuna InfoComm:n taholta. Näin voidaan varmistaa että asiakas saa todellakin sen mitä on tilaamassa ja että hänelle voidaan mittauksilla todistaa kuvanlaadun haluttu taso. Kontrastilukujen laskemista emme voi avata tähän sillä se vaatii jo teknisesti edistynyttä koulutusta ja noin 10 eri tekijän huomioimista, mutta olemme asiakkaiden käytettävissä tässä asiassa ja autamme miellämme.

Suositusohjeet ovat kuitenkin seuraavat: esitysteknisissä ratkaisuissa kuten kokoustilat, luokkatilat, auditoriot ym. suositeltu kuvan kontrasti on 20:1. Lääketieteellinen tutkimus sekä rikosanalyysi, tekninen valvonta ym:lle teknisesti vaativa esitys vaadittu kontrasti on 50:1. Hyvässä kotiteatterissa kuvan kontrastiksi suositellaan min. 80:1 ja hyvä olisi saavuttaa 120:1. Parhaimmillaan kuvan kontrasti on luokkaa 200:1 johon pääseminen edellyttää täydellisesti pimennettyä tilaa sekä laitteiden näyttöjen yliteippauksia ja kukaan ei saisi olla vaaleissa vaatteissa tilassa. Projisointi tapahtuu silloin taustaprojisiona erikoisvalkokankaalle. Alla oleva taulukko osoittaa käytännössä kontrastilukujen merkityksen (kuva on optimoitu iPad näytölle). Kuvan kontrasti on eri asia kuin projektorin kontrasti koska kuvan kontrasti mitataan valkokankaasta siksi luvut ovat huomattavasti pienempiä.

Jotta asiakas saavuttaisi halutun kontrastiluvun niin teemme aina vertailevan analyysin erikoiskankaalla sekä valkoisella valkokankaalla. Vaikka valkoisella valkokankaallakin voidaan saavuttaa haluttu kontrasti, niin usein se vaatii aivan tolkutonta valotehomäärää tykiltä ja sitä kautta hinta karkaa täysin käsistä sekä kuvan kirkkaus on kohtuuttoman kirkas. Vertaileva analyysi antaa hyvän käsityksen asiakkaalle todellisesta tarpeesta sekä ratkaisun luonteesta ja kertoo miksi tarjoamamme ratkaisu on oikea. Siksi ota yhteyttä niin laskemme tarjouksen vaadituista tuotteista.

Totuus projektoreiden eroista

Maailmassa on kolmea pääteknologiaa tykeissä: DLP yhdellä DMD piirillä (ylivoimaisesti eniten myyty) tai 3:lla piirillä, 3:n piirin LCD ja 3:n piirin LCoS. Projektoreiden valmistajia ei ole kovin montaa vaikka merkkejä on kymmeniä, kirjoitushetkellä 41 tarkalleen ottaen. Maailman suurin valmistaja lienee Delta joka tuottaa videotykkejä lähes kaikille DLP -tyyppisille projektoreille joista Suomessa tunnetuimmat ovat Optoma, BenQ, Dell, Vivitek, Acer ja monia muita.

Toiseksi yleisin tekniikka lienee 3LCD joista tunnetuimmat Suomessa ovat Epson ja Hitachi sekä Panasonic. Epson on aivan kärkipäässä LCD tekniikassa. LCD tekniikalla valmistetut projektorit usein ovat enemmän laatupainotteisia ja lähtöisin Japanista jolloin teknologia on hyvin testattua ja varmaa.

Kolmanneksi tulee 3x LCoS tekniikka jota käytetään hyvin rajoitetusti ja sitä esiintyy vain ns. laatuprojektoreissa. Sen takana on General Electric, 70-luvulla kehitetty piiri täysin eri käyttöön joka sitten tekniikan kehittyessä sai uuden käyttöformaatin projektoreissa. Siitä on omat versionsa joista tunnetuimmat ovat JVC D-ILA tekniikalla, Sony SXRD tekniikalla ja Canon XEED tekniikalla.

Lisäksi lähes jokaisella merkillä tekniikasta riippumatta on DLP -tykkimalleja koska tietyn valotehon jlk mikään muu ei toimi kuin DLP koska muiden piirit sulaisivat. Emme tiedä tarkalleen kaikkien merkkien keskinäistä suhdetta eikä sillä ole suurta väliä, mutta tilanne on hieman samanlainen kuin autoteollisuudessa jossa lähes kaikki ovat sotkeutuneet toistensa tekniikoihin. Ja koska valmistajat ovat sotkeutuneet voimakkaasti toisiinsa niin helposti syntyy vääriä käsityksiä suoritusarvoista.

Valotehossa on valtavia eroja

Projektoreissa on käytännön tasolla valtavia eroja joita kaunistellaan valmistajien puolelta merkittävästi. Ensimmäinen ja merkittävin eroavuus on valoteho tai kirkkaus. Valoteho joka on standardisoitu lukema, ilmoitetaan ANSI lumeneissa ja se on ehkä yksi harhaanjohtavimmista lukemista tänä päivänä.

Jos olet joskus ihmetellyt, että miten vanhassa projektorissa kuva tuntuu kirkkaammalta kuin uudessa vaikka lukema kertoo jotain muuta, niin syy on yksinkertaisesti juurikin se että ilmoitetut arvot ovat täyttä potaskaa todella monella valmistajilla. Vaikka valotehon ilmoitettu lukema on sinänsä totta, niin se on useimmiten ( ei aina mutta useimmiten) mitattu tykin asetusten ollessa kirkkaimmillaan, kirkkausasetukset täysillä ja kuvatilan ollessaan kirkkaimmassa tilassa jolloin mitattu lukema saadaan monesti näyttämään huippulukemaa ja lukema on ihan todellinen. Mikäli käyttäisit tykkiä tuossa mitatussa tilassa niin kuva olisi kammottavaa sekasotkua jolla ei ole mitään arvoa. Sitten kun tuot tykin omaan tilaasi ja valitset sopivan kuvatilan, laitat asetukset edes sinne päin, niin että ihmisiho näyttää ihmisen iholta eikä liskon nahalta, niin valoteho tippuu pahimmassa tapauksessa 75% ilmoitetusta. Ja tämä on tiedossa valmistajilla varsin hyvin.

Syy moiseen huijaukseen lienee siinä, että toisella tekniikalla saavutetaan helpommin toivottu ANSI lumene lukema kuin toisella ja jos ei lukemia kaunisteltaisiin niin se olisi monelle merkille turmiollista tai ainakin ne luulee niin. Kuitenkin juuri oikea, käyttökelpoinen ANSI lumene lukema on se mitä me tarvitsemme projektorin speksaamisessa.

Hyvin karkeasti yleistäen asia menee näin: DLP -projektoreista ilmoitettu valoteho heittää ainakin 50% ilmoitetusta ja pahimmillaan 75%. Ja koska tiedämme että Delta on suurin DLP- projektoreiden tuottaja niin tämä asettaa asiat oikeaan mittasuhteeseen. Valoteho on kuitenkin aina mallikohtainen eli joissain DLP -projektoreissa lukema ei heitäkään noin paljon. Pyrimme ilmoittamaan todelliset lukemat aina myöskin ja jos ei löydy niin googleta hetken, kyllä sen joku on mitannut.

3LCD tekniikan projektoreissa eli Epson ja Hitachi valoteholukemat ovat hyvin tarkkoja  ja tämä on kiitettävä juttu. Joskin muista että heilläkin on DLP tykkejä joista on syytä varmistaa asiat.

LCoS eli JVC, Sony, Canon ovat myöskin melko tarkkoja lukemissaan ja heittoa on alle 10% usein.

Sekä LCoS että LCD tykit ovat mitattu jollakin asiallisessa kuvatilalla jolloin ne ovat suoraan käyttökelpoisia lukemia. Mutta oli projektoritekniikka mikä tahansa, niin alkuasetukset eli se että valitset sopivan kuvatilan ja säädät ehkä pikkuisen kirkkautta tms vievät n. 10% valotehosta ja jos ostat lamppuprojektorin niin 25% valotehosta häviää 3kk jlk johtuen vain yksinkertaisesti lampun teknisistä ominaisuuksista. Siinä ei tekniikalla ole merkitystä. Jos haluat kaiken valotehon käyttöösi niin valitse laser tai LED -tykki.

Joten muista em seikat tykkiä valittaessa niin ei mene pahasti pieleen valotehon osalta. Ja riittävä valotehohan oli 2-3 kertaa korkeampi kuin ympäristön valo/m2 kankaalla yleiskatseluun. HDR kuvan toimimiseen ei toistaiseksi taida olla riittävästi valotehoa missään tykissä, joskin koko HDR on niin ontuva vielä että ei sitä kannata liikaa murehtia.

Kontrastiluvut - suurinta sekoilua ikinä

Kontrasti on toinen lukema jonka pitää olla maksimaalinen tai vähintäänkin riittävä jotta kokisimme kuvan laadukkaaksi. Ja se onkin toinen asia jossa on menty niin paljon metsään kuin ikinä voidaan. Kontrastille on asetettu tietyt parametrit viime vuosina, mutta niiden toteutuminen käytännössä onkin ihan toinen asia joka ei riipu tykistä.

Projektorin tuottama kontrasti tuskin koskaan tulee yltämään lähellekään hyvän TV:n tuottamaan kontrastiin. Never say never - mutta ei nyt ihan heti. Toisaalta projektoreissa ilmoitetaan kontrastiluvuiksi aivan pöyristyttäviä lukemia mitä ei voida edes mitata. Parhaasta päästä on ääretön:1 tai 1 000 000:1 Jos ollaan rehellisiä niin sellaisia lukuja ei ole missään ei proikissa eikä telkuissa, ainoastaan jonkun markkinointityypin päässä.

Kontrasti on todella tarpeellinen asia mutta siinä ei voida olla yksioikoisia, sillä kuvan - huom. kuvan kontrasti ei riipukaan tykistä, vaan se on aina kombo jossa valkokangas näyttelee useimmissa tapauksissa suurempaa roolia kuin videotykki sillä tilan valoisuus on kaikkea muuta kuin optimaalinen. 

Kontrastilukemia tykissä on 3 josta ilmoitetaan hädin tuskin yhtä. Tykin kontrastiarvoja voi olla ANSI -Kontrasti jonka mittaus on yksiselitteinen ja helppo. Sakkilautakuvio ja mittaus täysin pimeässä tilassa. Ja se lukema kertoo mitä kontrasti voi olla samassa kuvassa eli kun kuva pysäytetään ja katsotaan sitä.

Sitten on olemassa On/Off -kontrasti joka kertoo mitä kuva voi olla kummassakin ääripäässä valkoista ja mustaa eri aikaan eli ei samassa otoksessa. Sekä siitä oma alaversionsa Dynaaminen kontrasti eli jos tykissä on suljinaukon säätöä tai Laser/LED tekniikassa valotehon säätöä. Näissä lukemissa mennäänkin jo woodoo alueelle vaikka periaatteessa senkin mittaaminen on helppoa jos otetaan yhtälöstä pois dynaaminen iiris joka ei kuitenkaan pysy leffan vauhdissa. Mutta samasta syystä kuin valotehon kanssa tämän lukeman osalta homma ei toimi ja kuluttajille ilmoitellaan höpölukuja.

Asia menee karkeasti näin: DLP -tykit ovat aivan ylivoimaisia ANSI -kontrastissa ja lukema voi olla jopa 800:1, muut eivät pääse edes puoleen siitä. Ja ns. laatutykeissä JVC, Sony ne on heikoimmat lukemat, luokkaa 200:1 jolloin LCD jää sinne välimaastoon 200 - 300:1 lukemiin. Kuluttajat ovat totutettuja huippulukemiin joten tässäkin asiassa ei totuudelle ole sijaa.

On/Off -kontrastin suhteen JVC on lyömätön ja se on ollut sitä vuosia lukemilla jotka on 20 000 - 30 000:1 ja seuraavaksi tulee Sony jossa on puolet vähemmän. LCD tulee sen jlk kohtuullisilla lukemilla ja DLP hännillä. On/Off kontrasti on hyödyllinen siinä että se kertoo heti esim kuinka syvälle mustan tasossa päästään joka on sekin tärkeä asia. Tämä fakta aiheuttaa ongelmatilanteen koska tykki on aina valinta ANSI Kontrastin ja On/Off kontrastin väliltä.

Tykin kontrasti vain puolet ongelmasta

Tämä em seikka on kuitenkin vain puolet ongelmasta koska kontrasti on hyvin herkkä asia ja vaikka se saataisiin jollakin keinolla tykissä huipuksi niin tilan valoisuus tai pintojen heijastuvuus on ongelma. Tila joka on sysimusta, mutta jossa katto on valkoinen aiheuttaa sen että kontrastista on jäljellä 17% Projector Centralin tekemän kokeen mukaan. Tämä auttaa käsittämään sen miten herkästä luvusta on kyse. Toinen kontrastia pilaava tekijä on itse valkokangas koska kuva heijastuu siitä takaisin tilaan ja eri pinnoista takaisin kankaalle pilaamaan omaa kontrastia.

Näiden seikkojen pohjalta jokainen ymmärtää että tykin kontrasti on parhaimmillaan 1:3 osa kontrastista sillä tilan valoisuus ja kankaan ominaisuudet ovat ne 2 muuta tekijää jotka vaikuttavat kontrastiin. Joten mikäli halutaan hyvä kontrasti niin sen on oltava hyvä tykissä, tilan on oltava säkkipimeän ja valkokankaan pitää olla ympäröivää valoa poistava. Useimmiten nykyään melkein kukaan ei ole valmis maalaamaan sysimustaksi tilaansa joten jäljelle jää tykki ja valkokangas jolla vaikutetaan kontrastiin. Ja mustaraitakangas DNP Screeniltä onkin se keino vaikuttaa kontrastiin parantavana tekijänä.

Esimerkkinä kankaan vaikutuksesta kontrastiin pari taulukkoa alla ja video jossa halutaan saavuttaa kuvan pinnalta mitattu kontrasti noin 25:1 joka näyttää suunnilleen tältä (jossa muuten käyteään nimenomaan mustaraitakangasta): https://youtu.be/vLiVrU42kqE

Kirkkaassa olohuonetilanteessa jossa ympäröivä valo on 200 luxia ja kankaalla 90luxia haluttaisiin laadukas kuva kuten tuossa videossa ja kuvakoko 120''. Perinteisellä valkokankaalla tarvittaisiin laskennallisesti 7900 alm valoteho + lampun tehon heikkenemiseen hukkunut valoteho eli yhteensä 11 400 Alm. Ei sellaista tykkiä voi laittaa olohuoneeseen kustannus -ja lämpösyistä.

Sama tilanne mustaraitakankaalla ja nettolumeneita tarvitaan vain 2000 Alm + lampun tehon heikkeneminen eli yhteensä 2 800 Alm ja se onkin jo huomattavan helppoa saavuttaa.

Toinen esimerkki toimistolle jossa ympäröivä valo 300lux ja kankaalla noin puolet siitä eli 150luxia mikä on hyvin yleinen tilanne.

Normikankaalla valotehoa tarvitaan 19 000 alm ja mustaraitakankaalla vajaa 5 000alm 120'' kuvalla. Kumpi on toteutettavissa järkevästi?

Parhaimmillaankin kuvan pinnalta mitattu ANSI kontrastiluku voi olla luokkaa 50:1 joten tämä kenties auttaa ymmärtämään että onko tykin kontrastiluvulla suurta merkitysta vai onko se sittenkin yliammuttua?

Projektorin muut tärkeät ominaisuudet

Projektorissa on lukuisia muita komponentteja ja suoritusarvoja joista puhutaan vähän tai ei ollenkaan vaikka ne vaikuttavat kuvanlaatuun aivan tolkuttoman paljon.

Objektiivi tai linssi on yksi erittäin tärkeä seikka joka vaikuttaa suoraan ja silmin havaittavasti kuvalaatuun. Jos kysyt valokuvaajalta mikä on tärkein yksittäinen osa kamerassa niin vastaus on melko varmasti objektiivi ja siitä usein maksetaan paljon enemmän kuin kamerasta itsestään, sillä se vaikuttaa todella suuresti kuvanlaatuun. Ihmeellistä kyllä tykkipuolella harvoin mainitaan asiasta riviä enempää. Selityksenä on tietty se että halpis tykeissä käytetään muovilinssejä jotka pilaavat kuvanlaatua, tarkemmin sanottuna kuvan puhtautta ja terävyyttä. Usein asiakkaat ihmettelevät esim hyvän 4K tai Full HD tykin hintaa vs halpismallit. Yksi selkeästi kalliimpia osia on linssistö ja se vaikuttaa suuresti hintaan.

Laadukkaissa tykeissä on täyslasi optiikka ja sen huomaa heti kuvasta, koska se on terävä kauttaaltaan ja joka nurkasta, ei utuinen, ei suttuinen - sitä on nautinnollista katsoa. Kalleimmissa projektoreissa joissa on vaihto-objektiivi pelkän vaihtolinssin hinta voi olla 1000 - 4000€ ja useimmiten vaihtolinssit ovat valmistettu Japanissa. Me annamme paljon arvoa linssille ja siksi suosimme projektoreita joissa on laadukas  -ja täyslasioptiikka. Se vaikuttaa myös siihen miten valo käyttäytyy ja esiintyykö jotain väriovitoistovirheitä.  Joten jos haet hyvää projektoria niin kysy minkälainen linssi tykissä on? Laadukas linssi vaikuttaa suoraa myös seuraavaan seikkaan.

Uniformity eli valon tasaisuus kuvalla, on arvo mikä ilmoitetaan usein,  mutta harva sille antaa silti mitään arvoa tai edes tiedä mitä väliä sillä on. 100% on maksimi ja yksi huipputulos projektorilla oli vastikään 93% Epsonin 9-sarjassa. Luku kertoo yksinkertaisesti sen miten tasaisesti valo käyttäytyy screenillä. Pahimmat tulokset mitä olemme nähneet ovat luokkaa 55% jopa kalliissa laitteissa ja sen pitäisi herättää jo ajatuksia toiseen malliin vaihtamisesta. Yleisimmin uniformity on luokkaa 70% ja se on sellainen hyväksyttävä lukema keskihintaisessa projektorissa.

Lampun kestoikä on erittäin oleellinen asia johon viime aikoina olemme törmänneet negatiivisesti. Lampun kestoiäksi valmistajat ilmoittavat jopa 15 000h mikä on todella pöyristyttävä luku jos takuu on kuitenkin 12kk/1000h. Lampun yleisin toteutuva kestoikä on 3000h. Olemme vahvasti sitä mieltä että lampun ilmoitetulle kestoiälle ei kannata antaa mitään arvoa koska se on markkinointia. Ainoa ratkaiseva asia on takuu. Paras takuu on lasereissa 5 vuotta /10 000h ja lamppukoneissa 3 vuottta/3000h joka on Epsonilla. Yleisin lienee 12kk/1000h mikä on mielestämme naurettavan vähän.

Lampun tullessa tiensä päähän on seuraava ilmiö: halpisprojektoreissa lamppu usein räjähtää tuhannen päreiksi aiheuttaen vähintäänkin ison imurointiurakan ja pahimmassa tapauksessa sen että laite pitää toimittaa huoltoon puhdistettavaksi ja vaihtamaan osia kuten tuuletinta ja väripyörää usein. Jos laitteessa on takuu niin se kattaa nuo jos lampun takuu on ummessa niin sa kattaa muut osat paitsi lampun ja siivouksen. Lähetyskulut nekin on aina miten on epäselvissä tapauksissa.

Laadukkaammissa projektoreissa on sitten ihan eri juttu. Nimittäin lamppu himmenee himmenemistään muttei meidän kokemuksemme mukaan koska räjähdä joten vaikka tunnit olisi ummessa niin lamppua voi vaihtaa sopivan hetken tullen eikä välttämättä heti. Tietty vaihto-operaatiokin on melko lyhyt ja ytimekäs silloin jos ei tarvii tykkiä imuroida.

Projektorin suodatin liittyy läheisesti tähän huoltorumbaan. Täytyy sanoa että jos projektorissa on suodatin niin se on kyllä erittäin mainio juttu ja vähentää pölyongelmia huomattavasti. Jälleen kerran halpureissa ei suodatinta ole ja se on aiheuttanut lukuisia ongelmia ja iän myötä ylikuumenemisongelmia ja vaikka mitä koska pölyä kertyy väärään paikkaan ja niitä ei saa helposti siivottua itse, mikä on tyhmintä mitä voi kuvitella. Suodatin on taas todella yksinkertainen ja hyvä tapa ratkaista tuo ongelma joten suosittelemme ostamaan projektorin missä on suodatin. Sen lisäksi arvostettava asia olisi automaattinen linssiluukku mikä vähentää pölyn kerääntymistä. Niitä on kourallisessa projektoreita.

Haluttuja mutta epäselviä ominaisuuksia

Kuvapuolella itsessään (lähinnä kotiteatteriharrastajien piirissä) on paljon haluttuja ominaisuuksia mutta niiden arvoa ei olla kerrottu mitenkään. Tyypillisiä niistä ovat THX -sertifiointi josta ei ole mitään hajua miten se näkyy kuvassa tai komponenttitasolla ja THX ei asiaa suostu kertomaan koska muutenhan se voitaisiin kopioida.

HDR - kuten Petri Teittinen vastikään UHD4K.fi:ssä mainitsee asiasta hyvin että HDR lätkän takaa ei paljastu mitään hyödyllistä koska standardia tykin HDR merkinnälle ei ole joten se voi tarkoittaa mitä vaan käytännössä. Selvää on kuitenkin että yksikään projektori ei pysty toistamaan suoraan oikein HDR -kuvaa. Ja vaikka se toistaisi sen omalla tavallaan tietyllä muunnoksella niin ei siihen ole mitään standardia miten se tulisi tehdä. Joten HDR - lätkä voi tarkoittaa melkein mitä vain. Ilmeisesti ainoa mitä se varmuudella tarkoittaa että se ymmärtää että kyseessä on HDR -matsku mitä siihen syötetään. Joten vaikka se on toivottu ominaisuus niin eipä sille kannata antaa suurta arvoa ellei tiedä varmuudella että se tekee juuri sen mitä sen toivot tekevän.

4K -on enemmän kuin haluttu ominaisuus. Sonyn projektorit ovat aitoja 4K laitteita kotipuolella ja JVC:n laseri. Siinäpä ne oli. Muut on wanna be 4K proikkia ja kalliimmat onnistuvat kuvan ns 4k -kuvan toistossa huomattavasti paremmin kuin toiset. Viitaten jälleen P. Teittisen historiaan tykkitestaajana tiedämme että jos wanna be 4K -projut laitetaan testipenkkiin ja piirretään ns. yhden pikselin paksuista pysty, vaaka ja diagonaalikuvaa niin useimmat epäonnistuvat siinä, tarkoittaen että eivät ne kykene oikeasti toistamaan 4K:ta oikein. Silmille tietenkin yleiskuva saattaa tuntua paremmalle kuin Full HD mutta ei se 4K:takaan ole. 

Joten suhteuta nuo em epäselvät ominaisuudet hintalappuun järkevästi.